Omaa kansainvälisyysosaamistaan voi tarkastella esim. seuraavien kysymysten avulla. Kysymykset on laadittu Josepha Campinha-Bacotea mukaellen. Kysymysten tarkoituksena on auttaa tiedostamaan omia vahvuuksia ja kehittämistä vaativia asioita.

1. Tiedänkö, mitä kansainvälisyysosaamisella tarkoitetaan?

Kansainvälisyys on tuttu sana ja meillä useimmilla on varmasti jonkinlainen käsitys siitä, mitä sana tarkoittaa. Se, mitä kansainvälisyysosaamisella tarkoitetaan, ei kuitenkaan ole yhtä tuttua. Katso, miten kansainvälisyysosaaminen kuvataan SAMKin hoitotyön opetussuunnitelmassa.

2. Onko minulla aitoa tahtoa kehittää kansainvälisyysosaamistani?

Eräs kv-polkusivuston  tehtävistä on herättää kiinnostus kansainvälisyysasioita kohtaan. Vähäinenkin kiinnostus ja uteliaisuus auttavat oppimisessa. Alun jälkeen tiedon lisääntyessä kiinnostus ja motivaatio usein lisääntyvät, mikä mahdollistaa aidon tahtotilan saavuttamisen.

3. Hakeudunko aktiivisesti kontaktiin tai vuorovaikutukseen erilaisten ihmisten kanssa vai välttelenkö eri kulttuuria edustavia ihmisiä ja asiakkaita?

Aktiivinen hakeutumien kontaktiin ja vuorovaikutukseen erilaisten ihmisten kanssa on keskeinen osa kansainvälisyysosaamisen kehittymisessä. Vuorovaikutustilanteiden kautta ammattilainen muokkaa omia uskomuksiaan toisista kulttuuriryhmistä ja estää pysyvien   stereotypioiden muodostumisen. Tämä on osa-alue, jonka kehittämiseksi löydät monia mahdollisuuksia kv-polkusivustolta.

4. Olenko tietoinen ennakkoluuloistani eri kulttuuriryhmiä kohtaan ja terveydenhuollossa vallitsevasta rasismista ?

Tietoisuus ennakkoluuloista ja rasismista on keskeistä kansainvälisyysosaamisessa. Vain harva meistä on tietoinen kaikesta, mistä haluaisimme olla tai kuvittelemme olevamme tietoisia. Toisinaan luulemme tiedostavamme jotain, mikä kuitenkin on jäänyt meiltä havaitsematta. Tietoisuuden  ylläpitäminen ja kehittäminen on jatkuva ja haasteellinen prosessi, joka edellyttää syvää itsetutkiskelua.

5. Tunnenko riittävästi erilaisten kulttuuristen ja etnisten ryhmien elämänkatsomusta?

Kansainvälisyysosaaminen edellyttää riittäviä perustietoja kulttuurisesti erilaisista ryhmistä, heidän elämäänsä ja hyvinvointiinsa liittyvistä arvoista, uskomuksista ja käytännöistä. ”Riittävyyden” yleispätevä määritteleminen on vaikeaa.  Jos arvioit tietosi riittäviksi, olet todennäköisesti tullut hyvin toimeen eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa, mitä voidaan pitää yhtenä ”riittävyyden” määritelmänä. Nämä tiedot lisääntyvät paitsi kirjallisuuden avulla, myös käytännön vuorovaikutustilanteissa.

6. Onko minulla tietoa ja taitoa arvioida asiakkaan kulttuurisia tarpeita?

Asiakkaan kulttuuristen tarpeiden arviointi edellyttää kykyä nähdä ja arvioida asiakkaan kulttuurissa olevia asioita, jotka vaikuttavat asiakkaan esittämään ongelmaan ja kykyä huomioida asiakkaan kulttuuritausta kaikessa  toiminnassa. Kulttuuristen tarpeiden arviointitaito on tärkeää käytännön hoitotyössä!

7. Onko minulla riittävä kielitaito?

Kielitaito ja kulttuuri; maan tuntemus ja maan tapojen tuntemus, ovat aina liittyneet yhteen. Kielitaito mahdollistaa maan kulttuurin yhä syvemmän tuntemisen ja monipuolisen vuorovaikutuksen ihmisten välillä. Hoitotyö on vuorovaikutusta, joten kielitaidon hankkimiseen kannattaa  panostaa.